Phil Holder kertoo, ettei manageriura ollut hänen oma haaveensa. Pelaajapolku Tottenhamista Crystal Palacen ja Memphis Roguesin kautta Bournemouthiin katkesi loukkaantumiseen, minkä jälkeen valmennustyö tuntui hänestä luonnolliselta ja ilmeiseltä suunnalta eteenpäin.
Vuonna 1987 hänen ystävänsä ja entinen Spurs-joukkuetoverinsa Steve Perryman ryhtyi Brentfordin pelaajamanageriksi, ja kaksikko käynnisti hankkeen seuran nostamiseksi Englannin sarjajärjestelmän alemmilta tasoilta. Kolme ensimmäistä kautta päättyivät sijoille 12th, seventh ja 13th.
Perintöjoukkue eteni välieriin
Perryman jätti tehtävänsä kymmenen päivää ennen kauden 1990/91 alkua, kun pelaajahankintoihin ei ollut liikkumatilaa ja taloudellinen tilanne oli äärimmäisen tiukka. Holder piti edeltäjänsä kokoamaa ryhmää laadukkaana apuna omalle mahdollisuudelleen ja vei Brentfordin avauskaudellaan Play-Off Semi-Finals -vaiheeseen.
Kesällä 1991 ryhmä pysyi lähes koossa, sillä ainoat muutokset olivat Jason Cousinsin siirtyminen Wycombe-nimiseen seuraan ja Billy Manuelin saapuminen Gillinghamista. Edelliskauden suhteellinen menestys sai Holderin luottamaan vahvasti käytössään olleeseen miehistöön.
Holderin mukaan joukkuetta pidettiin suoraviivaisena, vaikka hän torjuu arvion täysin. Brentford ryhmittyi muotoon 4-4-2, jossa Neil Smillie ja Marcus Gayle kantoivat vastuun laidoilla, Simon Ratcliffe ja Billy Manuel tekivät ahkerasti töitä keskustassa ja Gary Blissett sekä Dean Holdsworth vastasivat maalinteosta hyökkäyksessä.
